Aikakone, osa 5: Androidin ekosysteemi laajeni Suomessa kattamaan maksullisen sisällön

Lokakuun alku oli Nokialle tärkeää aikaa. Yhtiön uusi N8-lippulaiva aloitti markkinoiden valloittamisen, joka lopulta jäi melkoisen vaisuksi. Puhelimesta ei noussut odotetun kaltaista suosikkia, vaikka siitä löytyi mobiilimaailman parhaimmistoon kuuluva kamera. Jälkikäteen voidaan hyvin todeta, että laitteen heikko menestys ajoi Nokian etsimään vaihtoehtoja Symbianille. Jälkiviisaat ovat sanoneet, että puhelimen olisi pitänyt saapua markkinoille Symbian Belle -alustalla, jonka valmistaja esitteli elokuussa 2011.

Nanotekniikasta odotetaan tulevaisuudessa merkittävää tekijää monella eri alueella. Nokia demosi pari vuotta sitten mielenkiintoista ihoa imitoivaa materiaalia, joka mahdollistaisi puhelimen kiepauttamisen esimerkiksi ranteeseen. Alla Nokian ja Cambridgen yliopiston yhteinen video teknologiasta.

Sony Ericsson lanseerasi markkinoille melkoisen kummajaisen, kun se esitteli maailmalle LiveView-lisävarusteensa. Pienikokoinen laite suunniteltiin Android-älypuhelimen jatkeeksi. Sen 1,3 tuuman OLED-kosketusnäyttö ilmoitti käyttäjälle muun muassa saapuneista viesteistä ja ystävien Facebook-päivityksistä. Tarkoituksena oli mahdollistaa osa perustoimintojen suorittamisesta ilman puhelimen nostamista taskusta.

Symbianin vetovastuu oli loppuvuodesta 2010 jäämässä täysin Nokian harteille. Hiljattain sekä Samsung että Sony Ericsson olivat ilmoittaneet, ettei kiinnostusta alustaan perustuvien laitteiden kehittämiseen enää ole. Syitä löytyi monia, mutta tärkein oli se, että puhelimet eivät yksinkertaisesti myyneet. Alustalla ei myöskään ollut yhtenäistä ohjelmistokauppaa, joka hankaloitti sen tilannetta markkinoilla entisestään. Jo tuolloin spekuloimme Nokian tilanteen muodostuvan markkinoilla tukalaksi, jos keväällä julkaistu Symbian^3 ei ole käyttäjien mielestä tarpeeksi houkutteleva. Lisää ajatuksia aiheesta löytyy kahden vuoden takaisesta artikkelistamme.

Googlen vetämä Android otti kaksi vuotta sitten tärkeä askeleen eteenpäin Suomen markkinoilla. Käyttäjät pääsivät nimittäin vihdoin nauttimaan tuolloin Android Market -nimeä kantavan sovelluskaupan maksullisesta sisällöstä. Aiemmin suomalaisilla oli ainoastaan mahdollisuus ladata ilmaisia ohjelmia ja pelejä.

Sirujätti Intel povasi lokakuussa 2010, että MeeGo-pohjaisia puhelimia joudutaan odottelemaan vuoden 2011 puolelle. Tässä yhtiö osui oikeaan, sillä ainoa merkittävä MeeGo-julkaisu, N9, esitelmiin maailmalle vasta kesäkuussa 2011. Kauppoihin se rynni lokakuussa 2011, jolloin puhelimessa pyörivä MeeGo oli jo käytännössä katsoen julistettu kuolleeksi. Kotimainen Jolla on kuitenkin nostanut MeeGon haudastaan ja luvannut esitellä siihen pohjautuvaa Sailfish-alustaansa kuluvan vuoden marraskuussa.

Ihmisen ihoa mukailevan materiaalin lisäksi Nokia kehitteli N900-puhelimesta prototyyppiversion, joka sisälsi poikkeuksellisen näytön. Prototyypin kosketusnäyttö hyödynsi sähkövirtaa luodakseen illuusion tekstuurista paneelin ja sormen välille. Näin käyttäjällä olisi mahdollisuus tuntea eri pintoja laitteen näytöllä. Sähkövirran taajuuden vaihtelulla näytölle kyettiin luomaan sileämpiä ja karkeampia pintoja.

Aikakone on MobiiliBlogin artikkelisarja, jossa palataan kahden vuoden takaisiin mobiilialan tapahtumiin. Joka sunnuntai käymme läpi kyseisen ajankohdan tapahtumia mobiilimaailmassa kaksi vuotta sitten. Tämä luo perspektiiviä mobiilialaan ja sen muutoksiin muutaman vuoden sisällä. 

3 kommenttia

  1. Olipas siinä tietoa… Huh huh. Kiitos Teemulle tästä mielenkiintoisesta tietopläjäyksestä 🙂

  2. HuhhuH, jos nokia e7 olisi wp8 puhelin niin menisi ostoon.

    Hieno artikkeli taas. Viikon odotuksen jälkeen, mukavaa, että sunnuntaisinkin on jotain lukemista. 🙂

  3. Nämä on parhaita, toivottavasti tulee lisää 🙂

Kommentointi on suljettu!