testi

Kokemuksia: Apple iPad Pro (12,9″) + Smart Keyboard Cover ja Apple Pencil

Eri sosiaalilissa medioissa, kuten Instagramissa tai Twittreissä minua seuraavat tietävät varmasti, että hankin itselleni jo useita kuukausia sitten Applen kooltaan suurimman tabletin, eli iPad Pron. Kyseessä oli pitkälti heräteostos, sillä ainoa liike, joka laitetta tuolloin ennen joulua Oulussa myi oli Gigantti. Heillä tai muillakaan ei ollut vielä demolaitetta esillä, joten ostin iPad Pron (12,9 tuumainen malli) näkemättä sitä edes livenä. Ensin ajattelin, että jätän tämän nimenomaisen syyn takia tabletin kauppaan, mutta niin vain lopulta astelin kassalle ja ostin 128 GB:n iPad Pron ilman mobiiliverkkoyhteyksiä.

Kotiin päästyäni avasin paketin innokkaasti ja yllätyin kuinka kevyt taulutietokone itse asiassa on. Eihän tämä 12,9 tuuman hurjalla 2732 x 2048 piikselin näytöllä varustettu iPad Pro paina kuin 713 grammaa WiFi-versiona ja 4G-mallina 723 grammaa. Miten niin kevyt? Siksi, että alkuperäinen vuonna 2010 julkistettu iPad painaa WiFi-varianttina 680 grammaa ja 3G-yhteyksillä varustettuna 730 grammaa, eli hieman enemmän kuin tämä iPad Pro WiFi. Toisin sanoen itse tabletti on mukavan kevyt kokoonsa nähden, mutta yhdellä kädellä sitä on totta kai raskasta pidellä pidempiä jaksoja.

Paino on yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka tekniikka ”juoksee” hurjaa vauhtia eteenpäin. iPad Pron näyttö on nimittäin tarkkuudeltaan aivan huikea, jonka lisäksi katselukulmat, värit ja kirkkaus ovat erittäinkin loistavalla tasolla (ikävä kyllä 3D Touch kuitenkin puuttuu). Se jättää taakseen useat Applen omat kannettavat tietokoneet, kuten ensimmäisen sukupolven 12-tuumaisen MacBookin (2304 x 1440). Lisäksi iPad Pro on itse asiassa tehokkaampi kokonaisuus, kuin juuri mainittu MacBook, kun ajetaan GeekBench 3:n kaltaisia suorituskykymittauksia. iPad Pro heittää tauluun kovemmat lukemat kuin MacBoook. Kovasta tasosta kertoo myös se, että iPad Pro päihittää vuoden 2010 puolivälin 27-tuumaisen iMac-tietokoneen Single-Core-tuloksen osalta. Kyseinen iMac sisältää 2,93 Core-i7-suorittemen Turbo Boostilla (Lynnfield). Siinä mielessä kyseessä todella onkin Pro-laite. Sillä pystyy editoimaan 4K-videokuvaa erittäin sulavasti. Se onkin sitten toinen asia, miten 4K-materiaalia saa syötettyä laitteeseen ja tukeeko iMovie kamerasta tulevaa formaattia. Toki esim iPhone 6s:stä se onnistuu kätevästi vaikka AirDropilla, jolla muuten pidemmätkin pätkät siirtyvät Applen tähän asti suurimpaan tablettiin erittäin vaivattomasti ja nopeasti. Järkkärin/videokameran ollessa kyseessä tilanne mutkistuu, koska vaaditaan oikea tiedostomuoto ja mahdollisesti lisävarusteita, joiden avulla iPad Prohon voi liittää kameran, kuten UBS to Lightning– ja/tai microSD-adapteri.

Kokemuksia: Huawei P8 on tyylikäs lippulaivapuhelin Kiinasta

Kiinalainen Huawei on allekirjoittaneelle täysin uusi valmistaja, mitä tulee yhtiön älypuhelimiin. En ole tutustunut vielä yhteenkään Huawein älypuhelimeen kunnolla, joten tilanne oli korjattava äkkiä. Miksi? Valmistaja on nimittäin kasvattanut markkinaosuuttaan viimeiset vuodet tasaiseen tahtiin ja pystyttänyt Suomeen tutkimuskeskuksen, jonka panosta näkyy muun muassa Huawein Android-käyttöliittymässä. Lisäksi kiinalaisyhtiön näkyvyys Suomessa on kasvanut hurjasti, eikä kyseessä ole enää vain pieni ja outo nimi, joka valmistaa pelkkiä halpapuhelimia.

Sain Huaweilta ystävällisesti testiini suoraan valmistajan tuoreimman lippulaivapuhelimen, joka kantaa mallimerkintään P8. Lontoossa huhtikuussa lanseerattu uutuus saapui Suomessa myyntiin toukokuun lopulla ja tällä hetkellä sen voi ostaa itselleen yleisesti hieman alle 500 eurolla. Uutuutta markkinoidaan asiakkaille suorituskykyisenä laitteena, jossa yhdistyvät kirjojen maailmasta tullut elegantti muotoilu, käyttöliittymän hauskat ominaisuudet ja hyvä kamera.

Tässä artikkelissa lähden tutustumaan kiinalaisvalmistajan uuteen lippulaivaan omien kokemuksieni kautta. Pyrin välttämään turhaa jaarittelua ja itsestäänselvyyksiä, jotka tekevät artikkeleista pääsääntöisesti vain ylipitkiä. Esimerkiksi rakennetta ja jokaisen nappulan sekä nippulan kuvaaminen useiden kappaleiden verran on mielestäni täysin turhaa, sillä jokainen näkee samat asiat kuvista. Tässä arvostelussa tullaankin näkemään paljon näyttäviä kuvia, jotka tutun sanonnan mukaan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.