Nokia laittoi kovat pöytään saadakseen niin sanotun Lex Nokian voimaan, joka mahdollistaisi työntekijöiden sähköpostin tunnistetietojen tarkkailun. Helsingin Sanomien mukaan Nokia uhkasi jopa lähteä Suomesta, jos lakia ei saada voimaan.
Koko Lex Nokia vyyhti lähti käyntiin vuonna 2005, jolloin Nokia epäili salaisten tietojen vuotaneen Huawein käsiin. Yhtiössä huomattiin Huawein verkkolaitteissa ominaisuuksia, joita Nokia oli kehittänyt, mutta ei ollut vielä tuonut julkisuuteen. Asiasta tehtiin rikosilmoitus, mutta ilman todellisia todisteita olisi mahdollista vuotoa vaikea näyttää toteen. Niinpä yhtiössä alettiin tutkia työntekijöiden sähköpostien tunnistetietoja, joka oikeusoppineiden mukaan rikkoi työntekijöiden perusoikeutta luottamukselliseen viestintään.
Yhtiössä oltiin kuitenkin sitä mieltä, että laki on väärässä eikä Nokian toiminnassa ollut mitään asiatonta. Asia oli Nokialle jopa niin tärkeä, että se uhkasi lähteä Suomesta ja viedä mukanaan 16 000 työpaikkaa ja 1.3 miljardin euron verotulot, jos uutta sähköpostilakia ei saada voimaan.
Helsingin Sanomat kertoo, että uhkaus sai poliitikkoihin vauhtia ja eduskunta istuukin parin viikon päästä päättämään uudesta sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosesityksestä. Lakiesitys tunnetaan paremmin nimellä Lex Nokia. Sitä vastustavat useat kansalaisjärjestöt ovat sen sijaan antaneet lakiesitykselle nimeksi urkintalaki.
Käytännössä uusi laki antaa työnantajalle mahdollisuuden tarkkailla työntekijöidensä sähköpostien tunnistetietoja, joita ovat muun muassa viestin lähettäjä, vastaanottaja, viestin koko ja kellonaika. Laki antaa työnantajalle vapaat kädet, sillä sen ei tarvitse edes epäillä väärinkäytöksiä tai pyytää tunnistetietojen tarkkailuun erillistä lupaa.
Lex Nokiasta tekee ristiriitaisen se, että pelkät viestien tunnistetiedot harvoin riittävät osoittamaan väärinkäytökset. Työnantajalla ei nimittäin olisi edelleenkään mahdollisuutta lukea itse viestiä.