HTC UltraPixel -kamera: suurempia ja valovoimaisempia pikseleitä

Uusi HTC One hyvästelee syvälle iskostuneen myytin siitä, että megapikseleiden määrä on yhtä kuin kameran yleinen laatu. Yhtiön uudessa lippulaivassa on neljän megapikselin kamera, kun kilpailijoiden kamerat yltävät yleisesti kahdeksaan tai jopa 13 megapikseliin. Megapikseleillä paukuttelun sijaan HTC on keskittynyt edistykselliseen CMOS-sensoriin ja optiseen linssisysteemiin, joka päästää valoa lävitseen kilpailijoitaan enemmän.

Taiwanilaisvalmistaja markkinoi innovaatiotaan UltraPixel-brändillä. Yhtiö pyrkii saamaan kuluttajat unohtamaan megapikselit ja keskittymään muihin ominaisuuksiin. Tästä kertoo jo pelkästään se, että HTC Onen virallisissa teknisissä tiedoissa kameran megapikselien määrää ei tuoda selkeästi esille. Tässä piilee kameratekniikan haaste: yhtiön pitää saada kuluttajat aidosti ymmärtämään UltraPixel-termin merkitys. Muutoin asiakas saattaa helposti pitää kilpailijan ratkaisua parempana, koska megapikseleiden vertailu on helppoa ja tuttua.

Ennen syventymistä UltraPixel-kameran maailmaan konkreettisemmin tarkastellaan hieman sen teknisiä ominaisuuksia:

  • Kameran aukkosuhde: F/2.0
  • Sensorin koko: 1/3′
  • Sensorin pikseleiden koko: 2 mm x 2 mm
  • Suurin mahdollinen tarkkuus: 2688 x 1520 (16:9).
  • Videokuvaus: 1080p (30fps), 720p (60fps), 1080p HDR (28fps), 768 x 432 (96fps)
  • Optinen kuvanvakain: kaksiakselinen, 2000 sykliä sekunnissa.

HTC:n laskelmien mukaan UltraPixel-kamera päästää lävitseen 300 prosenttia enemmän valoa kuin perinteiset 13 megapikselin sensorit.

HTC:n mukaan kilpailijat ovat vuosia yrittäneet päihittää toisensa ahtamalla kameroihinsa enemmän megapikseleitä. Tämä on johtanut pienempiin pikseleihin, joka HTC:n mukaan vaikuttaa tietyissä tilanteissa haitallisesti kuvanlaatuun. Miksi? Koska mitä pienempiä pikselit ovat sitä vähemmän ne kaappaavat valoa. Tyypillinen pikselikoko kahdeksan megapikselin kamerassa on 1,4 millimetriä ja 13 megapikselin kamerassa 1,1 millimetriä. HTC:n laskelmien mukaan UltraPixel-kamera päästää lävitseen 300 prosenttia enemmän valoa kuin perinteiset 13 megapikselin sensorit. Tämä tarkoittaa luonnollisestikin selkeämpiä ja kirkkaampia kuvia hämärissä olosuhteissa.

Kuvanlaatua entisestään parantamaan on HTC:n kamerassa optinen kuvanvakain, joka nähtiin ensimmäistä kertaa älypuhelimessa Nokia Lumia 920:ssa. Kamera pyrkii kompensoimaan tärinää puhelimen sisäisen gyroskoopin avustuksella. Kuvien tärinää vähentää myös nopeampi suljinaika. HTC Onella kuluu aikaa vain 1/48 sekuntia kuvan tallentamiseen, kun One X:ssä vastaava lukema on 1/30 sekuntia. HTC:n mukaan hitaampia suljinaikoja tarvitaan harvoin sensorin valovoimaisuuden ansiosta.

Uuden kameransa eduksi valmistaja laskee myös sen tallentamien kuvien pienemmän tilantarpeen. Neljän megapikselin kuvat haukkaavat selvästi vähemmän tallennustilaa sekä vaativat vähemmän prosessointia esimerkiksi sosiaalisiin palveluihin niitä ladattaessa.

Koko pakettia pitää kasassa HTC:n oma kameran käyttöön suunnattu piirisarja. Se suorittaa osan kuvien prosessoinnista laitteistotasolla mahdollistaen muun muassa reaaliaikaisen HDR-videokuvauksen. Se on kuvanvakaimen ohella mobiililaitteissa vielä harvinaista herkkua, mutta ainakin yksi kilpailija tältäkin saralta löytyy, nimittäin tammikuussa esitelty Sony Xperia Z.

Piirisarja huolehtii myös kuvien laadusta. Se poistaa linssin kuperuudesta johtuvan kuvien reunojen tummemmat kohdat sekä poistaa aktiivisesti kohinaa tuottaakseen entistäkin parempia kuvia.

UltraPixel-kameralla varustettu HTC One saapuu Suomessa myyntiin maaliskuus lopussa. Teleoperaattori Elisa on ilmoittanut sen hinnaksi 649 euroa.

18 kommenttia

  1. Kyllähän tuo unohtuu, jos ja kun Nokia julkaisee 41 mp:n WP -Pureviewinsä(ja en ole Nokia fani ollenkaan). Kuten todettua, kansa tajuaa megapikselimäärät paremmin kuin esim. diffraktion, kohinan, valovoiman tai dynamiikan päälle.

    Jossain päin nettiä luin, että 41 mp:n Pureviewin pikselien ”tehollinen” koko 5 mp:n moodissa olisi reilusti yli 3 mikronia, eli siis enemmän kuin HTC Onen 2 mikronia. Tästä on hyötyä siinä suhteessa, että 5 mp:n kuvassa ei ole lähellekään niin paljon kohinaa kuin alkuperäisessä, 41 mp:n kuvassa. MUTTA, dynamiikkaan ylinäytteistys ei tuo apua. Eli kirkkaat alueet ovat puhkipalaneita aivan samalla tavalla myös 5 mp:n kuvissa. Lukekaa dpreviewin viime vuoden arvostelu(torso dpreviewin mittapuulla, mutta kuitenkin), jossa mainitaan, että juuri huono dynamiikka varsinkin kirkailla alueilla on Pureview 808:n suurin puute. Tämä johtuu pienistä, 1.4 mikronin pikseleistä. Lisäksi itse lisäisin, että 808:n absoluuttinen resoluutio taydessä kuvakoossa resoluutiokartoissa(löytyy netistä jos viitsii etsiä) ei ole lähelläkään mainostettua 41 megapikseliä. Tämäkin johtuu suurelta osin pikselien pienestä koosta, jolle optiikan on mahdotonta vastata.

    1. Kansa tajuaa helpoiten sen, millä saa parhaimman näköisiä digikuvia.

      Lumia + ihan aikuisten oikea PureView Pro -kamera -settiä odotan itsekin. Toivotaan, että Lumia PureView olisi laadullisesti ja ominaisuuksiltaan (ei mono-ääntä enää hd-videokuvaukseen, kiitos!) valovuoden edellä Lumia 920 -mallia. Ellei, niin kaupan hyllylle jää sekin.

  2. WOW,mahtavalta näyttää mutta… odotellaan vielä vähän aikaan Samsung Galaxy S4 mallia jossa tulee olemaan 13Megapikselin kamera!.

  3. Se noista linkitetyistä kuvista ainakin tuli selväksi, että järkkäri hyvällä optiikalla pyyhkii edelleen molemmilla selvästi lattioita. Kännykän kuviksi nuo kyllä on hyviä ja varmasti riittää näihin satunnaisnäppäyksiin ja tilanteen ikuistamiseen kun mukana on vain kännykkä.

    1. Piti vielä sanoa, että noista kahdesta mielestäni Nokian on parempia (varsinkin tuo ulkokuva).

  4. Eli HTC:n OIS on gyroskooppi-perusteinen ja sitä tulkitaan ohjelmallisesti, joten se on täysin erilainen kuin Nokia Lumia 920:ssä, jossa koko optiikka on stabiloitu mekaanisesti.

    HTC One ei pysty käyttämään häviötöntä zoomia, koska pikseleitä on noin vähän eli siinä suhteessa se häviää kirkkaasti Nokia 808:lle ja tulevalle Nokia Lumia EOS:llä. Zoomattu kuva on luultavasti HTC Onella huonompi laadultaan kuin Nokia Lumia 920:n. Uskoisin myös että Nokia 808:n ja Nokia Lumia 920:n Carl Zeiss-linssit tuottavat osaltaan parempaa kuvanlaatua kuin HTC:n NoBrand-linssit.

    Tänään näin ensimmäiset vertailukuvat HTC One vs Nokia Lumia 920 NokiaPowerUserin sivuilla ja kyllä Nokia Lumia 920:n kuvat olivat selvästi parempia ennen muuta värien osalta: http://nokiapoweruser.com/2013/02/22/head-to-head-lumia-920-vs-htc-one-first-low-light-comparison/

    1. Kyllähän noista kuvista nyt näkee selvästi, että htc:n kuvat ovat parempia. Kuvista näkyy hyvin lumian ongelma, eli kamera napsii milloin minkäkin värisiä kuvia. Nimenomaan värit noissa lumian kuvissa on huonot, täysin luonnottomia.

      Vai miltä kuulostaa esim keltaiset ihmiset..

      Sama ylikeltaisuus sitten näkyykin todella selvästi kaupunkikuvassa, okei se kaupunki kuva voi olla jonkun mielestä paremmannäköinen koska kerrostalot on keltaisia, mutta ei ne oikeasti ole 🙂

      Kuten ensimmäisistä vuotaneista kuvista näin htc toistaa värit erittäin luonnollisesti ja nämä kuvat vain vahvistavat sitä. Samoin htc:lla otetut kuvat on selkeästi terävempiä.

      Näyttäisi tosiaan siltä, että htc on saanut markkinoille erittäin hyvän mobiilikameran.

      1. Käytkö joka sivulle copypastettaan saman tekstin? Afterdawniin ainaki. Luultavasti muuallekkin. Myytkö HTC:ta.. 😀

      2. Käyhän katsomassa sivulta http://unleashthephones.com/2013/02/23/htc-one-low-light-shots-vs-lumia-920-808-pv-eos-600d-and-video-comparison-vs-808-pv/
        videot.

        Huomaat että ihmisten kuvat on otettu bändistä, jolla on värivalot keikalla. Siis basisti oikalla on normaalin värinen, laulaja keltainen ja keyboardisti purppura. HTC ei ottanut värejä kuvaan, Lumia otti. Mistäs muuten tiedät että kaupungin valot eivät olisi keltaisia? Laivat ovat ainakin samassa kuvassa valkoisia.

        Kuvien terävyyttä ei voi arvioida web-sivulle pienennetyistä kuvista, Lumian kuvaa on jouduttu pienentämään enemmän, koska siinä on alunperin enemmän pikseleitä.

  5. En usko että kansa on niin tietämätöntä. Kyllä näitä luurikameroita on jo niin monia vuosia saatu verrata järkkäreihin ja nyt toisiinsa, että MP: hin tuskin niin tuijotetaan, kun vaan muu info on selkeää. Ja ei se viimeinen tarkkuuskaan, jota ei edes havaitse ilman isoa suurennusta, eniten tässä merkitse, ainakaan Vienolle. Kyllä kuvan laatuun ja paremmuuteen älypuhelimessa kuuluvat koko kuvaustapahtuma, sen helppous, selkeys, sujuvuus tallennusta myöten ja lopullisessa tuotoksessa paitsi tarkkuus ja valovoima, myös onnistunut ja luonnollinen värierottelu, lämpö ja sävyt – tässä esim. Nokian N8 hakkaa edelleenkin mielestäni monet nykyälyluurit! Olen tässä suhteessa pettynyt Lumia 900:ääni, joka muuten on hyvä puhelin. Saas nähdä, miten hyvin se uusi purewiev lumia käsittelee valoa, ei vain hämärää.

  6. Millonkohan näyttöihin tulee vähemmän pikseleitä, mutta isompia.

  7. ”Piirisarja huolehtii myös kuvien laadusta. Se poistaa linssin kuperuudesta johtuvan kuvien reunojen tummemmat kohdat sekä poistaa aktiivisesti kohinaa tuottaakseen entistäkin parempia kuvia.”

    Linssin kuperuus ei aiheuta kuvien reunojen tummenemista.

    Kyse on ihan normaalista fysiikasta mikä on selkeimmillään havaittavissa neulanreikäkameroissa eli kameroissa joissa ei ole linssiä ollenkaan.

    Pyöreästä reiästä valon kuvantaminen tasolle (filmi tai kenno) aiheuttaa tilanteen missä tason keskusta saa monin verroin enemmän valoa kuin piirtoympyrän reuna joka on kauempana polttopisteestä kuin mitä tason keskipiste on.

    Optiikalla saadaan aikaiseksi juuri se että valoa voidaan taittaa ja keskiosaa ”tummentaa” siten että valotus tasolle on tasainen. Ongelma on että linssi heikentää valon määrää, mutta etuna on että suurella linssillä voidaan kaapata suurempi määrä valoa ja kohdistaa se pienemmälle alueelle.

    A/D piiri on vastuussa kohinasta ja tarkkuudesta. Kaikki sensorit tallentavat fotonien tiedon samalla valotuksella, A/D piiri vain nostaa luettua arvoa ISO-lukeman mukaisesti. Eli selkeästi sanottuna, kaikissa digitaalikuvissa on kohinaa yhtä paljon välittämättä ISO asetuksesta, vain että ISO asetusta nostamalla saadaan kamera ottamaan nopeammin kuvaa ja virtuaalisesti lukuarvoja nostetaan.

    Digitaalikameroissa ISO arvon nosto vastaa samaa kuin filmin prässääminen eli kehittäminen suuremmalla ISO arvolla kuin mitä se oikeasti on. Toisin sanoen, filmiaikana voitiin ottaa ISO 200 filmi ja kuvata kameralla ISO 800 valotusarvolla ja sen jälkeen kehittää ISO 200 filmi kuin ISO 800 filmi jolloin siitä saadaan normaali valotus. Jos filmi olisi kehitetty nimellisarvollaan eli ISO 200, kaikista ruuduista tulisi paljon tummempia. Filmin prässääminen riippui filmistä sekä kemikaaleista ja se oli kikka jolla kuvaaja pystyi hämärissä olosuhteissa kuvaamaan jos filmin ISO herkkyys oli liian pieni eikä herkempää filmiä löytynyt.

    A/D piiri tekee samaa asiaa eli ”prässää kennon” jokaisena kuvan valotuksella, itse kenno ei muutu herkemmäksi mitenkään.

    1. Kiitos syventävästä kommentista. Tuo tieto linssin kuperuuden vaikutuksesta tulee suoraan HTC:n sivulta: ”Due to the curvature of the lens and the way light flows, the physics of a lens naturally creates darker spots near the edge.”

      1. Saitko muuten lähettämäni kuvat? Ne Lumia 920 kuvat.

        1. Joo. Kiitos. Ollut kiire päivä ja nyt hieman viikonlopun viettoa. Katsotaan, jos saan jutun aikaiseksi. 🙂

        2. Juu hyvä, varmistin vain kun oli sen verran isokokoinen aähköpostiviestiksi. Mutta toivottavasti saat jotain kyhättyä. Eipä kestä.

Kommentointi on suljettu!