CES 2017 -messuilla nähtiin taiwanilaiselta Asukselta ZenPhone AR:n lisäksi myös toinen puhelin, joka on nimeltään ZenPhone 3 Zoom. Kuten nimestäkin voi jo päätellä, on kyseessä kameraan ja kuvausominaisuuksiin panostava puhelin, joka tarjoaa häviöttömän zoomin. Uutuus saapuu ensimmäisille markkinoille helmikuussa vielä määrittelemättömällä hinnalla.
Puhelimen takaa löytyy kaksi 12 megapikselin kameraa, joiden ideana on iPhone 7 Plussan tavoin mahdollistaa optinen zoomi. Siinä missä Applen huippumallissa on 12 megapikselin 28 millimetrin linssillä ja f/1.8-aukolla varustettu pääkamera, on ZenPhone 3 Zoomissa 25 millimetrin kamera f/1.7-aukolla. iPhone 7 Plussa tarjoaa 2x optisen zoomin, jonka mahdollistaa 56 millimetrin objektiivilla varustettu toinen kamera. Asus menee hieman pidemmälle ja mahdollistaa 2,3x häviöttömän zoomin 59 millimetrin linssin omaavalla kamerallaan. Taiwanilaisvalmistaja kehuu puhelimensa pääkameran olevan 2,5x iPhone 7 Plussaa ja 10x ”tavallista” älypuhelinta valovoimaisempi.
Applen lippulaivan tavoin ZenPhone 3 Zoomissa käyttäjä pystyy vaihtamaan kameroiden välillä nopeasti ja ilman viiveitä. Kokonaisuus tarjoaa lisäksi nopean automaattitarkennuksen, optisen kuvanvakaimen (pääkamera) ja 4K-videokuvauksen.
ZenPhone 3 Zoomin sisältä löytyy 2 gigahertsin Snapdragon 625 -järjestelmäpiiri, Adreno 506 -grafiikkaohjain ja jopa neljä gigatavua käyttömuistia. Tallennustilaa on tarjolla jopa 128 gigatavua. Ilmeisesti laite tulee saataville useammassa eri konfiguraatiossa, joiden käyttömuistin ja tallennuskapasiteetin määrä vaihtelevat. Näistä Asus ei kuitenkaan vielä kertonut tarkempia yksityiskohtia.
Puhelimen Android 6.0 Marshmallow -käyttöjärjestelmää ja ZenUI 3.0 -käyttöliittymää hallitaan 5,5 tuuman AMOLED-näytöltä, jonka tarkkuus on 1920 x 1080 pikseliä. ZenPhone 3 Zoomin teknisiin ominaisuuksiin kuuluvat myös 4G LTE, WiFi 802.11 b/g/n, Bluetooth 4.2, A-GPS, GLONASS, BDSS, kaksi SIM-korttipaikkaa (toinen toimii myös microSD-korttipaikkana), USB Type-C -portti, 3,5 millimetrin kuulokeliitäntä ja sormenjälkilukija.
Metallista rakentuva ZenPhone 3 Zoom sisältää tehokkaan 5000 milliampeeritunnin akun, joka tarjoaa 42 päivän valmiusajan ja 48 tuntia puheaikaa (3G-verkossa). Puhelin toimii tarvittaessa myös virtalähteenä, eli sillä voi ladata myös muita laitteita.
Kooltaan uutuus on 154,3 x 77 x 7,99 millimetriä ja se painaa 170 grammaa. Puhelini tulee saataville väreissä: Navy Black -musta, Glacier Silver -hopea ja Rose Gold -ruusukulta.
Kiva nyt huomata että mobiiliblogi on käynnissä, lopetin seuraamisen kun lähdit muropakettiin enkä huomannut että palasit tänne jossain vaiheessa. No, nyt pääsit seurantaan.
Kiva kuulla. Joo, yritän tätä parhaani mukaan pitää aktiivisena. Välillä voi olla hiljaisempaa, jos on töissä kiireitä, mutta tänne tosiaan nykyään kirjoittelen. ?
Äkkiseltään ei tuossa Asus ZenPhone 3 Zoomissa kyllä näytä mitään zoomia olevan, vaan kaksi erillistä kameraa eri polttoväleillä. ”Zoom” lienee Asuksen markkinointihörhöjen käsialaa.
Niin. Samaa termiä käyttää myös Apple. iPhone 7 Plussassa on myös kaksi erillistä kameraa eri polttoväleillä. Tämä mahdollistaa 2x zoomin. Onhan tuo periaatteessa zoom. Samalla tavallahan järkkärin objektiiviä pyörittämällä voidaan muuttaa polttoväliä. Ero näihin on vain se, että on kaksi asetusta. Tosin iPhone 7 Plussassa pystyy kyllä portaattomasti säämätään zoomia 2x asti ja aina sen yli, jolloin tietenkin on kyse digitaalisesta zoomista. En ole varma onko käytössä digitaalinen zoomi myös 1-2x välissä. Menipä teksti sekavaksi. ?
”Samaa termiä käyttää myös Apple. ”
No sehän muuttaa kaiken… 😉
”Tämä mahdollistaa 2x zoomin.”
Mutta kun se ei ole ”zoom”. ”Zoom” tarkoittaa objektiivin rakenteellista ominaisuutta, joka mahdollistaa objektiivin polttovälin muuttamisen, ja ”zoomaus” tarkoittaa tuon ominaisuuden käyttämistä kuvaustilanteessa. ”Zoom” ei tarkoita sitä, että otetaan kuvia eri polttovälillä kahdella eri kameralla tai objektiivilla. Silloinhan zoomausta olisi sekin, kun järjestelmäkameraan vaihdetaan eripolttovälinen objektiivi. Kahdella kiinteällä, eripolttovälisellä objektiivilla varustettuja kameroita on ollut kauan, ja niitä ei todellakaan ole koskaan kutsuttu zoom-kameroiksi. Ei edes ole olemassa zoom-kameroita, on vain zoom-objektiiveja (vaikka lyhyyden vuoksi tästä voisi ehkä jossain tilanteessa tinkiä).
”Digitaalinen zoom” on termihirviö, jolle naurettiin sen ilmestyessä kännyköiden mainosteksteihin. Toivottavasti se katoaa sanastosta, tai ainakin jää periferiaan. Ei ole oikeasti olemassa mitään digitaalista zoomia.
Ei ollutkaan tarkoitus sanoa, että koska Apple käyttää samaa termiä se tekisi siitä oikean. ? Ymmärrän mitä tarkoitat tuolla zoomilla. Itse en kuitenkaan pitäisi täysin vääränä kutsua esimerkiksi tätä Asuksen tai Applen ratkaisua zoom-termillä. Ohueen älypuhelimeen ei vaan saada mahtumaan tavallisen kameran kaltaista objektiivia: täytyy keksiä muita ratkaisua, joilla tuoda puhelimiin esimerkiksi laadukas zoomi.
”Ohueen älypuhelimeen ei vaan saada mahtumaan tavallisen kameran kaltaista objektiivia: täytyy keksiä muita ratkaisua, joilla tuoda puhelimiin esimerkiksi laadukas zoomi.”
Höh. Enhän minä ole siitä puhunut, että valitussa teknisessä toteutuksessa olisi jotain väärää. Jos tekniikka toimii hyvin (ja miksei toimisi), niin sehän on vain hienoa.
Puhe on siitä, että ei ole hyvä alkaa hämärtämään vakiintunutta käytännön, teknistä ja tieteellistä termiä, joka omaa selkeän ja täsmällisen merkityksen, ja jota käytetään laajasti valokuvauksen ja optiikan maailmassa sekä huippuammattilaisten että harrastajien toimesta. Asia on tärkeä senkin vuoksi, että tämä julkaisu ei ole mikään Vauva.fi (, vaan asiapitoinen tekniikkajulkaisu. Mobiiliblogia lukevat myös nuoret, jotka vasta opettelevat teknisiä termejä. Älkäämme opettako niitä heille väärin.
Termin sotkemisen syyt lienevät paljolti tietämättömyys ja mukavuudenhalu. Valokuvaus on monille matkapuhelimista kirjoittaville alana vieras, ja siihen parempi tutustuminen vaatisi vaivannäköä. Sekin saattaa mietityttää, että kun useimmat muutkin uutissivustot näkyvät käyttävän väärää termiä, niin tohtiiko sitä erottua joukosta sanomalla oikein, varsinkaan kun iso osa lukijoistakaan ei ymmärrä eroa. On helpompi mennä joukon mukana. Tekniikka on kuitenkin täsmällinen ala, ja oikea valinta on kirjoittaa siitä oikein.
Suurin syyttävä sormi asiassa osoittaa lopulta kuitenkin Asusta itseään, sillä Zoom-sanan käyttöä Zenfonen nimessä voi kutsua vaikeasti anteeksiannettavaksi tahalliseksi typeryydeksi teknologiayhtiöltä. Tähän asti muut valmistajat näyttävät käyttäneen samantapaisista ratkaisuista mm. ilmausta ”dual”. Kutsun karman lakia toimimaan! 🙂
Pari esimerkkiä oikeasta ja väärästä kirjoitustavasta tässä tapauksessa:
Väärä:
– Puhelimen kamerassa on 25–59 mm zoom.
Oikea:
– Puhelimen kamerassa on 25 ja 59 mm objektiivi.
Väärä:
– Kamerassa on 2,3-kertainen zoom.
Oikea:
– Objektiivien suurennusero on 2,3-kertainen.
Ok. Ymmärsin nyt mitä ajat takaa. Hyvä selvennys asiaan.
Voin itse hyvin myöntää, että valokovaus ja sen termit eivät ole kovinkaan hyvin hallussa. Pi
Pyrin jatkossa kirjoittamaan esimerkiksi zoomiin liittyvissä jutuissa termit oikein, koska haluan nimenomaan erottautua muista laadukkaalla ja hyvällä sisällöllä.
”Pyrin jatkossa kirjoittamaan esimerkiksi zoomiin liittyvissä jutuissa termit oikein”
Kiiiiiiiiitos! 🙂
”Voin itse hyvin myöntää, että valokovaus ja sen termit eivät ole kovinkaan hyvin hallussa.”
Tuollainen avoimuus on pelkästään hyvästä. Lukijat eivät odotakaan toimittajien tietävän kaikkea. Suoruus ja rehellisyys toimittamisessa ovat lukijoiden silmissä aina korkeassa kurssissa.
Vaikken itse toimittaja olekaan, niin ymmärrän kyllä hyvin, että tekstintuottamiseen liittyy väistämättä usein aikataulu- ja muita paineita, joiden vuoksi ei aina ehdi eikä ehkä jaksakaan perehtyä jokaiseen asiaan josta kirjoittaa niin tarkasti kuin haluaisi.
Vähän yleisemmällä tasolla tästä aihepiiristä (ei siis sinun kirjoittamisestasi): Havahduin joskus itse siihen, että käytän paljon sanoja, joista en oikeastaan kunnolla ymmärrä mitä ne tarkoittavat. Samaten havahduin siihen, että esitän varmana asioita, joista en itse asiassa ole varma, ovatko ne niin. Asiantilan korjaaminen ei tapahtunut käden käänteessä (eikä se tarkkaan ottaen tietenkään koskaan tule valmiiksi).
Täydellisyys on mielestäni kirjoittamisessa hyvä päämäärä, kunhan osaa suhtautua hyväntuulisesti siihen, että sen alle jää väistämättä usein, ainakin vähän (tarkkaan katsoen sen alle jää aina). Joskus tulee selkeitä epäonnistumisia, ja niidenkin suhteen kannattaa olla itselleen anteeksiantava, varsinkin jos yritys on ollut hyvä, ja takana on paljon hyvin tehtyä työtä. Hyvät, avoimet korjaukset ovat myös tärkeä osa tällaisia tilanteita.
”…koska haluan nimenomaan erottautua muista laadukkaalla ja hyvällä sisällöllä.”
Tuo on mielestäni erittäin hyvä tavoite. Lukijoiden kriittisyys sisällön laadun suhteen tuntuu onneksi olevan kasvamassa, ja laatua etsitään. Kynttilää ei kannata liikaa pitää asiassa vakan alla, vaan silloin kun sanoo jotain toisin ja tietää sanovansa sen paremmin kuin muut, niin asia kannattaa tuoda esille, vaikkapa jotenkin näin: ”Asiasta näkyy käytettävän harhaanjohtavaa termiä ”x”, vaikka oikeasti ei ole kyse siitä, vaan…”.
Kiitos! Mulla on todellakin erityisesti kameratermit hukassa.
Jos ajatellaan siis perinteistä järkkäriä. Niin allekirjoittaneelle on hieman hankalaa edelleen hahmottaa mitkä ominaisuudet liittyvät runkoon ja mitkä objektiiviin. Aina välillä olen yrittänyt asiaan perehtyä. Käsittääkseni runko määrittää tarkkuuden (megapikselit) ja kennon koon. Aukko ja polttoväli tulevat sitten objektiivista. Ilmeisesti nämä samat asia pätevät myös älypuhelimissa olevaan kameraan?
Esimerkki: ”puhelimessa on 13 megapikselin kamera, jossa on 1/3 tuuman kenno ja 83 asteen laajakuva f2.0-objektiivi.” <- Onko oikein?
Perinteisissä järjestelmäkameroissa asia menee juuri noin. Koska kuvakenno on rungossa, kennon koon ja pikselimäärän voi siinä mielessä sanoa liittyvän runkoon, ja vastaavasti aukko ja polttoväli ovat objektiivin ominaisuuksia.
Kännykkäkameroissa ei ole erillistä irrotettavaa objektiivia, minkä vuoksi niiden kohdalla ei oikein ole mielekästä puhua kamerarungostakaan. Ilmaushan liittyy tilanteeseen, jossa kamera jakautuu pääosaan, eli runkoon, sekä siitä irrotettavissa olevaan objektiiviin.
Kamerapuhelimissa useimmat kameratoiminnot sisältyvät kameramoduuliin, ja sitä olisikin houkuttelevaa kutsua puhelimen kameraksi. Kameramoduulistakin puuttuu kuitenkin ainakin yksi kameran välttämätön osa, eli laukaisija. Myös jotkin muut kameran käytön kannalta tärkeät toiminnot ja osat, kuten näyttö ja kuvien tallentamiseen käytettävä muisti, ovat muualla.
Joka tapauksessa kamerapuhelimessakin aukko ja polttoväli ovat objektiivin ominaisuuksia. Koska puhelinkameroissa ei runkoa perinteisessä mielessä ole, runko-sana ei ole niissä tavallisesti tarpeellinen. Jos on tarve viitata kameran mekaaniseen rakenteeseen, niin voi puhua kameramoduulista. Jos sen rakenteesta haluaa varmistaa yksityiskohtia, niin ainakin erikoisempien ratkaisujen osalta rakennekaavio löytynee helposti netistä.
Esimerkkivirkkeesi näyttää minusta hyvältä. Jos puhdas tyylillinen hienohionta sallitaan, niin jos kenno jo muutenkin mainitaan, niin pikselimääränkin voisi silloin ihan hyvin tuoda esille kennon ominaisuutena:
– Puhelimen kamerassa on 13 megapikselin ja 1/3 tuuman kenno, sekä 83 asteen laajakuvaobjektiivi f/2.0-aukolla.
Kiitos! Pitää ottaa tämä teksti talteen, niin voi jatkossa tarkistaa asian siitä. ? Tästä keskustelusta on aidosti ollut apua. Tuossa satuinkin vilkuilemaan hieman netistä, mistä osista älypuhelimen kamera rakentuu ja ehkä hiljalleen alan ymmärtää kokonaisuutta. Toivottavasti. ?
Ei kestä! Tämä oli hyödyllistä minullekin, koska asiat aina vähän kirkastuvat ja selvenevät kun niistä kirjoittaa. Enkä tosiaan mikään erikoisasiantuntija ole itsekään.